Miten valita hyvä retkikeitin? Näin löydät itsellesi parhaan keittimen

Retkikeitin on säännöllisesti retkeilevälle yksi tärkeimmistä varusteista, sillä tulenteko ei aina ole sallittua sääolosuhteiden vuoksi tai luvallisen tulentekopaikan puuttuessa. Oikean retkikeittimen valinta on siis yksi tärkeimmistä päätöksistä, kun suunnittelet pidempää vaellusta tai viikonloppuretkeä luonnossa. Hyvä retkikeitin on luotettava, turvallinen ja käyttötarkoitukseensa sopiva, olipa kyseessä nopea vedenkeitto aamukahvia varten tai monipuolisen illallisen valmistaminen tuulisella tunturiylängöllä.

 

Markkinoilla on useita eri vaihtoehtoja, kuten klassinen Trangia, tehokas kaasukeitin, kylmiin oloihin soveltuva monipolttoainekeitin sekä ekologinen risukeitin, jotka kaikki palvelevat hieman eri tarpeita. Tässä oppaassa vertailen eri retkikeittimiä ja autan sinua selvittämään omaan retkeilytapaasi parhaiten sopivan keittimen.

 

Retkikeittimen valinta – mitä ominaisuuksia kannattaa vertailla?

Retkikeitintä valittaessa on tärkeää tunnistaa omat käyttötarpeet, retkeilyn luonne ja olosuhteet, joissa keitintä käytetään. Kevyen viikonloppureissun tarpeet eroavat merkittävästi vaativasta vaelluksesta kylmissä tai tuulisissa olosuhteissa. Retkikeittimen valintaan vaikuttaa myös vuodenaika, sillä kovilla pakkasilla kaasu- tai spriikeittimet menettävät tehoaan.

 

Yksi kysymyksistä on, minkälaisia aterioita retkellä valmistetaan ja kuinka monelle. Tarvitsetko keittimen lähinnä veden keittämiseen vai aiotko kokata monipuolisempia ruokia? Useimmille kolmen vuodenajanretkeilijöille kaasukeittimen nopeus ja helppokäyttöisyys ovat mieleen. Talviretkeilijät ja vaativissa olosuhteissa liikkuvat arvostavat sen sijaan monipolttoainekeittimen luotettavuutta ja toimivuutta kylmässä.

 

Polttoainetyypillä on merkittävä vaikutus keittimen toimintaan. Kaasu toimii hyvin sulan maan aikaan ja leudossa säässä, mutta menettää tehoaan pakkasessa. Monipolttoainekeitinjärjestelmät toimivat kylmässä, mutta niiden käyttö vaatii enemmän opettelua ja tarkkuutta. Risukeittimet ovat puolestaan kevyitä ja toimivat polttopuun avulla, mutta niiden käyttö on säästä riippuvainen eikä niitä voi käyttää metsäpalovaroituksen aikaan.

 

Kuten jokainen vaelluksella ollut tietää, painolla on väliä. Myös retkikeittimiä vertaillessa suosittelen tarkastamaan keittimen painon. Talvella tällä on pienempi merkitys, jos tavara kulkevat ahkiossa. Mutta rinkassa jokainen gramma merkitsee.

 

Trangia retkikeitin

Veikkaan, että olet joskus kuullut puhuttuvan trangiasta? Trangia on monen valinta ensimmäiseksi keittimeksi eikä yhtään hullumpi valinta olekaan. Vaikka trangia on monia muita keittimiä suurempi ja hieman raskaampi, sillä on omat etunsa.

 

Useimmiten trangioissa polttoaineena käytetään nestemäistä spriitä, esimerkiksi sinolia tai marinolia. Nykysin trangioihin on kuitenkin saatavilla lisävarusteena kaasupolttimo. Trangia on varsin toimintavarma ja sitä voi tarvittaessa käyttää ympäri vuoden. Jos kuitenkin retkeilet usein talvella äärimmäisissä olosuhteissa, bensakeitin on varmempi valinta.

 

Ostaessasi trangian, saat kaiken tarvittavan kompaktissa paketissa. Keittimiä on saatavilla eri koossa ja erilaisilla kattiloilla ja pannuilla varustettuna. Osa astioista pakkautuu sisäkkäin ja lisäksi trangiassa on valmiiksi tuulensuoja mukana. Tämä helppokäyttöinen klassikkokeitin on myös varsin tukeva epätasaisemmallakin alustalla.

 

Trangian miinukset ovat muita suurempi koko ja hieman raskaampi paino. Nykyään valikoimista löytyy kuitenkin myös alkuperäistä mallia kevyempiä ultrakevyestä alumiinista valmistettuja trangioita. Spriikeittimet ovat kaasukeittimiä hitaampia ja suttaavampia, sillä ne nokeavat pannujen ja kattiloiden pohjat. Jos spriikeittimeen päädyt, suosittelen sinolin sijasta käyttämään marinolia, sillä se aiheuttaa vähemmän nokeentumista.

  • 3-4 hlö:n käyttöön
  • Non-stick pannuilla ja kattiloilla
  • Kaasu-polttimella
  • 3-4 hlö:n käyttöön
  • Ultrakevyestä alumiinista
  • Sprii-polttimella
  • 1-2 hlö:n käyttöön
  • Ultrakevyestä alumiinista
  • kaasu-polttimella

Retkikeitin kaasulla

Kaasukeittimiä on saatavilla monenlaisia ja monessa eri hintaluokassa. Ne ovat useimmiten kevyitä kantaa mukana ja pakkautuvat pieneen tilaan. Kaasukeitintä ostaessa joudut yleensä hankkimaan erikseen tarvittavan polttimen, kattilat ja pannut sekä tuulensuojan. Tältä kantilta katsottuna ei yhtä näppärä ratkaisu, kuin trangia.

 

Yksi kaasukeittimen suurimmista eduista on sen tehokkuus: vesi kiehuu parhaimmillaan muutamassa minuutissa, ja liekin säätäminen onnistuu tarkasti. Osassa malleista on myös sisäänrakennettu sytytin, mikä tekee käytöstä entistä vaivattomampaa.

 

Kaasukeittimissä astioiden ulkopinnat pysyvät puhtaina, sillä nokea ei synny. Kaasupullo voidaan kiinnittää keittimeen kahdella tapaa. Keittimessä on joko suoraan kaasupulloon sopivat kierteet tai kaasupullon ja keittimen välillä on erillinen letku.  Keittimen rakenne on yleensä kompakti ja kevyt, ja se pakkautuu helposti mukaan pieneenkin reppuun.

 

Haasteita kaasukeittimissä esiintyy lähinnä kylmissä olosuhteissa. Alhaisessa lämpötilassa kaasupatruunan paine laskee, mikä heikentää polttoaineen virtausta ja pidentää keittoaikaa. Tämä voidaan osittain ratkaista valitsemalla talvikäyttöön soveltuva kaasuseos. Talvella on lisäksi hyvä muistaa lämmittää kaasupulloa ennen käyttöä esimerkiksi takin sisällä ja käytön aikana suojata pullo kylmältä viimalta.

 

Retkikeitin kaasulla

Kaasukeitintä käyttäessä tulee osata arvioida kaasun kulutusta etukäteen. Kulutukseen vaikuttaa muun muassa tuuliolosuhteet ja kuinka hyvin keitin on tuulelta suojattu, ruoanvalmistustavat (keitetäänkö vain vesi valmiskuivamuonia varten vai valmistetaanko ateriat alusta alkaen paikan päällä) ja tietenkin henkilömäärä.

 

Kaasupulloja on usein saatavilla kolmessa eri koossa; pieni (100g), keskikoko (230g) ja iso (450g). Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että keväästä syksyyn yhdellä henkilöllä kaasua kuluu noin 50g  päivässä. Talvella lämmitykseen tarvitaan luonnollisestikin enemmän polttoainetta ja kaasun kulutus voi jopa tuplaantua. Todellisen kulutuksen oppii arvioimaan vasta kokemuksen myötä. Kaasun loppuminen ennen aikojaa on ikävä yllätys, joten suosittelen kantamaan pientä varapulloa mukana.

 

Osa kaasukeittimistä on hieman kiikkeriä eli vaativat tasaisemman alustan jykevämpään trangiaan verrattuna. Myös tuuli vaikuttaa merkittävästi keittimen tehokkuuteen, joten kunnollinen tuulensuoja on tärkeä lisävaruste. 

 

Kaasukeitin on erinomainen valinta silloin, kun paino, lyhyt keittoaika ja helppous ovat etusijalla. Se sopii niin uusille retkeilijöille kuin kokeneille vaeltajille.

  • 0,5l kevyt ja pieneen pakkautuva keitin, jossa kattila samassa
  • 1 hlö käyttöön
  • sopii veden keittoon  ja kattilassa haudutettavien ruokien valmistukseen
  • Vain 73g painava pieneen pakkautuva keitin!
  • 1-2 hlö käyttöön
  • Pienestä koostaan huolimatta tehokas keitin sujuvalla liekinsäädöllä
  • Matala ja äärimmäisen tukeva retkikeitin luotettavalta valmistajalta
  • Sopii 1-4 henkilön käyttöön, niin ruokien valmistukseen, kuin veden keittämiseen
  • Iso liekki mahdollistaa isomman kattilan käytön, jos ruokailijoita on useampi

Monipolttoainekeitin

Talviretkeilyä harrastavan valinta on tehokas bensakeitin, jota myös monipolttoainekeittimeksi kutsutaan. Monipolttoainekeittimessä voi nimensä mukaisesti käyttää useita eri bensiinin johdannaisia, kuten kerosiinia, dieseliä tai puhdistettua bensiiniä. Useimmiten bensakeittimissä voi käyttää myös kaasua. Parhaiten bensa keittimessä palaa puhdas bensiini, joka ei myöskään sisällä suuttumia tukkivia epäpuhtauksia.



Kovien pakkasten lisäksi bensakeitin toimii hyvin korkean paikan leireillä, jossa ilma on ohutta. Bensan kulutuksessa nyrkkisääntönä voi pitää, että keväästä syksyyn yksi henkilö tarvitsee noin 1dl bensaa päivässä. Talvella määrä voi tuplaantua.

Yksi bensakeittimen etu on polttoaineen saatavuus. Ulkomailla retkeillessä voi olla vaikea löytää kaasupatruunoita, mutta bensiiniä tai petroolia on usein saatavilla joka puolella. 

 

Miinuksena bensakeittimissä on muita keittimiä haastavampi käyttö. Monipolttoainekeittimiä voidaan myös pitää muita keittimiä vaarallisempina. Bensakeittimeen päätyessäsi lue käyttöohjeet huolella ennen retkelle lähtöä ja suosittelen opettelemaan käytön perin pohjin etukäteen.

Bensakeitin

Risukeitin – ekologinen keitin luonnosta löytyvällä polttoaineella

Risukeitin käyttää polttoaineenaan risuja ja muuta orgaanista ainesta eli on keittimistä ehdottomasti ekologisin. Keitin koostuu metallisesta kehikosta, jonka sisällä poltetaan risuja sekä kattilasta. Yksi risukeittimen suurimmista eduista on, ettei mukana tarvitse kantaa erillistä polttoainetta. Tämä vähentää repun painoa erityisesti pidemmillä vaelluksilla.

 

Risukeittimen käyttö vaatii kuitenkin olosuhteiden huomioimista. Polttoaineen saatavuus on riippuvainen maastosta ja säästä – märkinä päivinä kuivia risuja voi olla vaikea löytää. Risukeittimen miinuksena on, että se luokitellaan avotuleksi eli käyttö metsäpalovaroituksen aikana on kielletty. Risukeittimen käyttö saattaa tuntua työläämmältä, sillä tulta on alati tarkkailtava ja palavaa ainesta pitää tämän tästä lisäillä.

 

Risukeitin tulee asettaa palamattomalle alustalle, kuten kalliolle tai hiekalle ja palamisesta syntyvä tuhka pitää kastella hyvin ennen hautaamista maahan.

 

Risukeitin sopii luonnonläheiselle retkeilijälle, joka haluaa minimoida ekologisen jalanjälkensä ja nauttii yksinkertaisesta, mutta toimivasta keitinjärjestelmästä. Se on erinomainen valinta, kun liikutaan  metsissä, jossa on paljon risuja saatavilla tai kun halutaan lisätä retkeen ripaus nuotion tunnelmaa ilman varsinaista nuotiopaikkaa.

 

Kahvi-kuksassa

Lopuksi…

Mikäli aiot valmistaa retkikeittimellä valmiskuivamuonia, suosittelen lukaisemaan artikkelini Retkiruokavinkkeä – valmiit retkimuonat & nuotioreseptejä. Vinkit nokipannukahvin keittoon sen sijaan löydät artikkelista Nokipannukahvi – näin se keitetään. Muistin kertauksena vielä lyhyt yhteenveto eri keitintyypeistä. Toivottavasti artikkelini auttoi valinnassasi!

  • Trangia / spriikeitin: Helppokäyttöinen all inclusive ratkaisu, jolla kokkaat kätevästi isommallekin porukalle.
  • Kaasukeitin: Kevyt ja vähemmän tilaa vievä keitin kolmen vuoden ajan retkeilijälle, joka haluaa nopeasti valmista. Helppo käyttää.
  • Bensakeitin: Keitin ääriolosuhteisiin ja ehkäpä parempi valinta ulkomaille, jossa bensiinijohdannaisten saatavuus on kaasupulloja parempi. Muita haastavampi käyttää.
  • Risukeitin: Ekologiselle retkeilijälle, joka ei halua kantaa polttoainetta mukanaan ja jaksaa nähdä hieman enemmän vaivaa ruoanlaiton suhteen.