Tämä postaus sisältää mainoslinkkejä. Linkit ovat merkitty *-merkillä tai erillisillä painikkeilla.
Retkikeitin on säännöllisesti retkeilevälle yksi tärkeimmistä varusteista, sillä tulenteko ei aina ole sallittua sääolosuhteiden vuoksi tai luvallisen tulentekopaikan puuttuessa. Retkikeittimet voidaan jakaa neljään eri luokkaan käytetyn polttoaineen mukaan. Kaasu-, bensa-, sprii- ja puupolttoisilla keittimillä on kaikilla oma kannattajakuntansa. Eri keittimet ovat parhaimmillaan eri olosuhteissa. Retkikeittimen valintaan vaikuttaa muun muassa vuodenaika, jolloin retkeilet sekä ruokailijoiden määrä. Artikkelini luettuasi tiedät mitä eroja keittimillä on ja mitä ottaa huomioon keitintä hankkiessa.
Trangia retkikeitin
Veikkaan, että olet joskus kuullut puhuttuvan trangiasta? Trangia on monen valinta ensimmäiseksi keittimeksi eikä yhtään hullumpi valinta olekaan. Vaikka trangia on monia muita keittimiä suurempi ja hieman raskaampi, sillä on omat etunsa.
Useimmiten trangioissa polttoaineena käytetään nestemäistä spriitä, esimerkiksi sinolia tai marinolia. Nykysin trangioihin on kuitenkin saatavilla lisävarusteena kaasupolttimo. Trangia on varsin toimintavarma ja sitä voi tarvittaessa käyttää ympäri vuoden. Jos kuitenkin retkeilet usein talvella äärimmäisissä olosuhteissa, bensakeitin on varmempi valinta.
Ostaessasi trangian, saat kaiken tarvittavan kompaktissa paketissa. Keittimiä on saatavilla eri koossa ja erilaisilla kattiloilla ja pannuilla varustettuna. Osa astioista pakkautuu sisäkkäin ja lisäksi trangiassa on valmiiksi tuulensuoja mukana. Tämä helppokäyttöinen klassikkokeitin on myös varsin tukeva epätasaisemmallakin alustalla.
Trangian miinukset ovat muita suurempi koko ja hieman raskaampi paino. Nykyään valikoimista löytyy kuitenkin myös alkuperäistä mallia kevyempiä ultrakevyestä alumiinista valmistettuja trangioita. Spriikeittimet ovat kaasukeittimiä hitaampia ja suttaavampia, sillä ne nokeavat pannujen ja kattiloiden pohjat. Jos spriikeittimeen päädyt, suosittelen sinolin sijasta käyttämään marinolia, sillä se aiheuttaa vähemmän nokeentumista.
- 3-4 hlö:n käyttöön
- Non-stick pannuilla ja kattiloilla
- Kaasu-polttimella
Retkikeitin kaasulla
Kaasukeittimiä on saatavilla monenlaisia ja monessa eri hintaluokassa. Ne ovat useimmiten kevyitä kantaa mukana ja pakkautuvat pieneen tilaan. Kaasukeitintä ostaessa joudut yleensä hankkimaan erikseen tarvittavan polttimen, kattilat ja pannut sekä tuulensuojan. Tältä kantilta katsottuna ei yhtä näppärä ratkaisu, kuin trangia.
Edellä esiteltyyn spriikeittimeen verrattuna kaasukäyttöiset keittimet ovat kuitenkin tehokkaampia ja ruoka valmistuu nopeammin. Kaasukeittimissä astioiden ulkopinnat pysyvät puhtaina, sillä nokea ei synny.
Kaasupullo voidaan kiinnittää keittimeen kolmella tapaa. Uudemmissa keittimissä on joko kaasupulloon sopivat kierteet tai kaasupullon ja keittimen välillä on erillinen letku. Molemmat tavat mahdollistavat pullon irrottamisen käyttökertojen välillä. Vanhemmissa malleissa kiinnittäessä keitintä pulloon, sen kuoreen puhkaistaan reikä eikä pulloa voi irrottaa välillä. Vanhemman malliset kaasukeittimet eivät siis oikein toimi vaelluksilla.
Kaasukeitintä käyttäessä tulee osata arvioida kaasun kulutusta etukäteen. Kulutukseen vaikuttaa muun muassa tuuliolosuhteet ja kuinka hyvin keitin on tuulelta suojattu, ruoanvalmistustavat (keitetäänkö vain vesi valmiskuivamuonia varten vai valmistetaanko ateriat alusta alkaen paikan päällä) ja tietenkin henkilömäärä.
Kaasupulloja on usein saatavilla kolmessa eri koossa; pieni (100g), keskikoko (230g) ja iso (450g). Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että keväästä syksyyn yhdellä henkilöllä kaasua kuluu noin 50g päivässä. Talvella lämmitykseen tarvitaan luonnollisestikin enemmän polttoainetta ja kaasun kulutus voi jopa tuplaantua. Todellisen kulutuksen oppii arvioimaan vasta kokemuksen myötä. Kaasun loppuminen ennen aikojaa on ikävä yllätys, joten suosittelen kantamaan pientä varapulloa mukana.
Kaasukeittimen miinuksena mainittakoon, että sen teho tavallista kaasua käyttäessä hiipuu pakkasella ja kovassa paukkupakkasessa se ei välttämättä toimi ollenkaan. Talvikäyttöön tarkoitetut kaasut kuitenkin toimivat pakkasillakin. Talvella on hyvä muistaa lämmittää kaasupulloa ennen käyttöä esimerkiksi takin sisällä ja käytön aikana suojata pullo kylmältä viimalta.
Osa kaasukeittimistä on hieman kiikkeriä eli vaativat tasaisemman alustan jykevämpään trangiaan verrattuna.
- 0,5l kevyt ja pieneen pakkautuva keitin
- Sopii mm. kuumien juomien ja omassa haudutuspussissa valmistuvien ruokien valmistamiseen
- Matala ja tukeva retkikeitin luotettavalta valmistajalta
- Sopii 1-4 henkilön käyttöön, niin ruokien valmistukseen, kuin veden keittämiseen
- Edullinen, kevyt ja tehokas keitin
- Pakkautuu todella pieneen tilaan ja painaa vain 45g
- Sopii 1-3 hlö:n käyttöön
Monipolttoainekeitin
Talviretkeilyä harrastavan valinta on tehokas bensakeitin, jota myös monipolttoainekeittimeksi kutsutaan. Monipolttoainekeittimessä voi nimensä mukaisesti käyttää useita eri bensiinin johdannaisia, kuten kerosiinia, dieseliä tai puhdistettua bensiiniä. Useimmiten bensakeittimissä voi käyttää myös kaasua. Parhaiten bensa keittimessä palaa puhdas bensiini, joka ei myöskään sisällä suuttumia tukkivia epäpuhtauksia.
Kovien pakkasten lisäksi bensakeitin toimii hyvin korkean paikan leireillä, jossa ilma on ohutta. Bensan kulutuksessa nyrkkisääntönä voi pitää, että keväästä syksyyn yksi henkilö tarvitsee noin 1dl bensaa päivässä. Talvella määrä voi tuplaantua.
Miinuksena bensakeittimissä on muita keittimiä haastavampi käyttö. Monipolttoainekeittimiä voidaan myös pitää muita keittimiä vaarallisempina. Bensakeittimeen päätyessäsi lue käyttöohjeet huolella ennen retkelle käyttöä ja suosittelen opettelemaan käytön perin pohjin jo etukäteen.
Risukeitin – mikä se on?
Risukeitin käyttää polttoaineenaan risuja ja muuta orgaanista ainesta eli on keittimistä ehdottomasti ekologisin. Keitin koostuu metallisesta kehikosta, jonka sisällä poltetaan risuja sekä kattilasta. Koska palavaa materiaalia ei tarvitse kantaa mukana, taitaa risukeitin olla kevyin mukana kannettava keitin.
Risukeittimen miinuksena on, että se luokitellaan avotuleksi eli käyttö metsäpalovaroituksen aikana on kielletty. Risukeittimen käyttö saattaa tuntua työläämmältä, sillä tulta on alati tarkkailtava ja palavaa ainesta pitää tämän tästä lisäillä.
Risukeitin tulee asettaa palamattomalle alustalle, kuten kalliolle tai hiekalle ja palamisesta syntyvä tuhka pitää kastella hyvin ennen hautaamista maahan.
Lopuksi…
Mikäli aiot valmistaa retkikeittimellä valmiskuivamuonia, suosittelen lukaisemaan artikkelini Retkiruokavinkkeä – valmiit retkimuonat & nuotioreseptejä. Vinkit nokipannukahvin keittoon sen sijaan löydät artikkelista Nokipannukahvi – näin se keitetään. Muistin kertauksena vielä lyhyt yhteenveto eri keitintyypeistä. Toivottavasti artikkelini auttoi valinnassasi!
- Trangia / spriikeitin: Helppokäyttöinen all inclusive ratkaisu, jolla kokkaat kätevästi isommallekin porukalle.
- Kaasukeitin: Kevyt ja vähemmän tilaa vievä keitin kolmen vuoden ajan retkeilijälle, joka haluaa nopeasti valmista. Helppo käyttää.
- Bensakeitin: Keitin ääriolosuhteisiin ja ehkäpä parempi valinta ulkomaille, jossa bensiinijohdannaisten saatavuus on kaasupulloja parempi. Muita haastavampi käyttää.
- Risukeitin: Ekologiselle retkeilijälle, joka ei halua kantaa polttoainetta mukanaan ja jaksaa nähdä hieman enemmän vaivaa ruoanlaiton suhteen.