Retkiruoan valmistaminen vaelluksella

Vaellusten yksi kohokohdista ovat luonnossa nautitut ateriat. Syömisten ei tarvitse retkilläkään olla yksipuolisia tai mauttomia. Aiemmassa artikkelissani kerroin enemmän ruokien kuivaamisesta ja miten suunnittelet vaelluksesi menuun. Jos tarvitset tietoa näistä asioista, käy lukaisemassa aiempi kirjoitukseni täältä!

Kun ruoat ovat kuivattu ja pakattu asianmukaisesti rinkkaan, jää jäljelle enää ruoan valmistaminen luonnossa ja se paras vaihe eli niiden nauttiminen! Helpoin tapa toki olisi ottaa mukaan valmiita annospakattuja retkiruokapusseja, joihin lisätään kuuma vesi ja ateria on valmis. Nämä eivät kuitenkaan kaikille maistu ja tulevat pidemmän päälle kalliimmaksi. Siksipä oma valintani on valmistaa herkulliset ateriat itse kuivaamistani raaka-aineista.


Retkiruokien esivalmistelu

Kuivatut raaka-aineet kannattaa liottaa ennen käyttöä, jolloin niiden valmistaminen nopeutuu ja maut palaavat ennalleen. Liottaminen vähentää retkikeittimen polttoaineen kulutusta. Kätevä apu liottamiseen on ruokatermari, johon kuivien raaka-aineiden päälle kaadetaan vettä sen verran, että ne juuri peittyvät. Termariin tulee jäädä tyhjää tilaa, sillä ainekset turpoavat liotuksen aikana.

Kiinteiden ainesten liottamiseen riittää yleensä pari kolme tuntia. Jauhemaiset ainekset ovat valmiita kuumennettavaksi lähes saman tien. Näppäräksi todettu tapa on laittaa valmiiksi ruokatermariin veden kera seuraavan aterian ainekset, eli esimerkiksi aamupalalla voi laittaa jo lounasaineet turpoamaan. Näin ne ovat valmiita valmistettavaksi, kun nälkä yllättää. Liuotetut raaka-aineet voit kuumentaa joko retkikeittimessä tai avotulella.

 

Ruokaa retkikeittimellä

Retkikeittimellä voi valmistaa ruoan aina, myös metsäpalovaroituksen aikana tai kun reitillä ei ole merkittyjä tulentekopaikkoja. Retkikeittimet ovat helppokäyttöisiä, nopeita ja nykyään myös kevyitä kantaa mukana.

Retkikeittimet toimivat joko spriillä, kaasulla tai polttoaineella, kuten bensiinillä tai petrolilla. Keittimen valinnassa kannattaa ottaa huomioon, miten monelle ruokaa valmistat, millaisissa olosuhteissa (lämpötilat ja tuulen määrä) ja tarkistaa keittimen paino. Eri keitintyyppeihin pääset tutustumaan artikkelissani Miten valita hyvä retkikeitin?

Retkiruokailu vaelluksella

Retkikeittimellä ruoan valmistaminen onnistuu siihen tarkoitetussa kattilassa tai paistinpannussa, samoilla periaatteilla kuten kotioloissakin. Osassa pannuista on non-stick-pinnoite, mikä vähentää ruoan tarttumista astiaan. Retkikeittimen etuna verrattuna avotuleen on, että liekin tehoa pystyy monissa malleissa hyvin säätelemään.

Vaikka retkikeitin on paloturvallisempi kuin nuotio, tulee senkin kanssa olla huolellinen. Retkikeitin tulee asettaa tukevasti tasaiselle alustalle. Joskus maa keittimen alla kuumenee huomattavasti ja esimerkiksi kuiva lehtiaines saattaa syttyä palamaan. Hyvä paikka retkikeittimelle ja tasainen kallio tai hieman kostea maaperä.

 

Retkiruokaa nuotiolla

Tulenteko on sallittua vain luvallisilla tulentekopaikoilla tai metsänomistajan luvalla, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Tulenteko ei siis ole jokamiehenoikeus. Nuotio vaatii suurempaa huolellisuutta, kuin retkikeitin ja se tulee aina sammuttaa huolellisesti esimerkiksi runsaalla vedellä. Jos nuotio tehdään merkityn paikan ulkopuolelle, siitä ei saisi jäädä pysyviä jälkiä luontoon. Kovan sateen jälkeen nuotion tekeminen kostuneista puista on silkka mahdottomuus eli varasuunnitelma on aina hyvä olla.

Hyviä puoliakin nuotiosta toki löytyy retkikeittimeen verrattuna. Se on tunnelmanluoja, kylmillä ilmoilla lämmittää ja myös valaisee. Avotulella voi kokata kattiloiden ja pannujen lisäksi myös loimuttamalla tai kuumien kivien päällä. Vaikka kantaisit retkikeitintä mukana, tuo nuotio mukavaa vaihtelua kokkailuun.

 

Retkiruokailuvälineet

  • 1-2 lusikka-haarukkaa eli luhaa
  • Kuksa tai kannellinen muki (jos haluaa juoman pysyvän kauemmin kuumana)
  • Syvä lautanen
  • Retkikeitin (jos et laske kaikkea nuotion varaan)
  • Polttoainetta retkikeittimeen
  • Tulitikut vesitiiviisti pakattuna ainakin kahdessa eri paikassa
  • Retkikirves, jos käytät avotulta
  • 1-2 kattilaa ja paistinpannu (joissain malleissa kattilan kansi on samalla paistinpannu)
  • Halutessasi kahvinpannu
  • Puukko ja teroitin
  • Kauha ja paistinlasta
  • Tarvittaessa vispilä esim. perunamuusijauhetta tai lettutaikinaa varten
  • Ruokatermos tai muu tiivis astia ruokien liottamiseen
  • Pieni kannellinen rasia esim. marjojen tai sienien keräämiseen
  • 1-3 vesipulloa
  • Muutama suodatinpussi veden siivilöimiseen
  • Tiskiharja, biohajoavaa pesuainetta ja kuivausliina/-harso
  • Puhtaus on puoli ruokaa

Hyvästä hygieniasta kannattaa pitää huolta, jotta välttyy vatsataudeilta reissun aikana. Vaelluksille kannattaa ottaa mukaan vain hyvin säilyviä ruoka-aineita. Kuten jo tiedät, kuivatut ruoat säilyvät hyvin, mutta nekin voivat pilaantua kastuessaan. Säilytä siis kuivatut raaka-aineet vesitiiviissä pusseissa tai astioissa.

Jos otat mukaan tuoreita ruokia, syö ne ensimmäisenä. Erityisesti liha- ja maitotuotteet ovat herkkiä pilaantumaan ja varsinkin kesäaikaan niiden mukana kantamista ilman kuivaamista tai asiallista kylmäsäilytystä, en suosittele.

Retkiruokavinkkeja

 

Liha- ja maitotuotteista parhaiten säilyvät mm. meetvursti, palvikinkku, sulatejuusto, pastöroidusta maidosta valmistetut juustot, maitojauhe, liha- ja kalasäilykkeet sekä tietenkin kuivatut ruoka-aineet. Vesi, jota käytät ruoanvalmistuksessa, tulee olla puhdasta. Jos et ole varma vedenpuhtaudesta, keitä sitä ensin muutama minuutti tai puhdista suodattimella.

Muista käsipesu erityisesti, jos kädet ovat multaiset sekä raa´an kalan tai lihan käsittelyn jälkeen. Suurin osa bakteereista kuolee 60 asteessa, joten ruoka kannattaa kuumentaa huolella. Varminta on kuumentaa ruoat kiehumispisteeseen. Jos ruokaa jää yli, pyri jäähdyttämään se nopeasti. Jäähdyttämistä nopeuttaa, jos laitat ruoan vesitiiviiseen astiaan ja upotat hetkeksi kylmään veteen tai lumihankeen.

 

Muista myös tämä…

Myös metsän eläimiä voi kiinnostaa ateriasi. Säilytä ruokasi siis niin, ettei hiiri, myyrä tai linnut pääse niihin käsiksi. Ruokapussin voi ripustaa esimerkiksi puun oksaan, jolloin maassa liikkuvat eläimet eivät pääse syömään eväitäsi. Tiivis ja vahvasta materiaalista valmistettu säilytyspussi pitää myös ruoan tuoksut sisällään, jolloin se ei enää eläimiä kiinnosta. Tähän tarkoitukseen sopii mainiosti vesillä liikkujien suosimat *vedenpitävät kuivapussit.