Talviretkeily – uhka vai mahdollisuus?

Talvivaellus

Liikuttaessa pohjoisilla leveyspiireillä lämmin ja valoisa aika jää vuodesta lyhyeen. Jos luonnossa liikkumisen ajoittaisi vain tuohon ajanjaksoon, jäisi retkeilykausi lyhyeksi. Talviretkeilyssä on omat haasteensa, mutta kääntöpuolena se tarjoaa huikeita kokemuksia, joita kesällä ei voi saada. Jos olet aloitteleva retkeilijä, suosittelen aloittamaan päiväretkistä ja vasta kokemuksen kartuttua siirtymistä yön yli vaelluksiin. Tähän artikkeliin kokosin perustietoa talviretkeilystä, jotta tiedät mitä ottaa huomioon ennen ensimmäistä reissua.

Talviretkeilijän vaatteet


Talvella luonnossa liikkuessa yksi tärkeimmistä asioista on asianmukainen ja riittävä vaatetus. Koska kaikki olemme yksilöitä, ei ole olemassa tarkkoja ohjeita, jotka sopisivat kaikille. Itselleen sopivan vaatetuksen löytää vain kokemuksen kautta, mutta tietyt periaatteet on hyvä pitää mielessä.

Kerrospukeutuminen


Talvella kerrospukeutuminen on kaiken a ja o. Kerroksia on hyvä laittaa päällekkäin kolmesta neljään. Ensimmäisenä ihoa vasten olevan aluskerroksen tehtävänä on siirtää iholta haihtuvaa kosteutta ulospäin. Aluskerroksen tulee olla ihoa myötäilevä ja materiaaliltaan esimerkiksi merinovillaa tai teknistä materiaalia. Aluskerros ei saisi päästä kastumaan, sillä tällöin kylmä yllättää äkkiä. Huonon kosteudensiirtokykynsä vuoksi puuvilla ei ole hyvä valinta alimmaiseksi kerrokseksi.

Seuraava kerros on välikerros ja niitä voi kovalla pakkasella olla kaksikin. Välikerros on huokoista materiaalia, esim. villaa tai fleece-kangasta ja sen tarkoitus on eristää ja lämmittää. Välikerros saa olla hieman väljä, jotta väliin jäävä ilma toimii eristeenä kylmää vastaan.

Viimeisenä on kuorikerros, joka suojaa viimalta ja ulkoa tulevalta kosteudelta. Leutoina talvipäivinä tulee varautua myös räntä- tai vesisateeseen, jolloin ulkokerroksen tulee olla vedenpitävä. Hyvin hengittävä kuoritakki on kosteutta vastaan toimiva valinta. Jos kuitenkin olet varma, että pakkanen paukkuu koko retken ajan, ei kuoritakki ole ensisijainen vaihtoehto, sen huonomman hengittävyyden vuoksi.

 

Taukotakki

Pakkasella kannattaa välttää hikoilua, sillä märät vaatteet johtavat paleluun. Vaatetus onkin hyvä suunnitella niin, että liikkuessa on päällä hieman vähemmän ja taukoja varten on käden ulottuvilla lisävaatetta. Suositeltavaa on kantaa mukanaan niin kutsuttua taukotakkia, joka voi olla esimerkiksi kevyttoppatakki. Jos haluaa lisälämmikettä jaloille, on olemassa myös toppashortseja ja toppahameita.

 

Asusteet talviretkelle


Sormet ovat herkät palelemaan ja kovemmilla pakkasilla onkin hyvä suojata kädet kahdella kerroksella. Alimmat hanskat voivat olla esimerkiksi ohuet merinovillasormikkaat, joiden päälle vedetään toppakintaat tai toppahanskat. Kintaat ovat lämpimämmät, mutta toisaalta kömpelömmät, jos tarvitaan sorminäppäryyttä.

Pään kautta haihtuu paljon lämpöä, joten päähineeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Liikkuessa riittää hieman ohuempi pipo, mutta paikallaan ollessa paksu villapipo tai karvalakki voi olla paikallaan.

Talvivaelluksen asusteet

 

Jalkineet eivät saa olla liian pienet, jotta jalan ja kengän väliin jää ilmaa eristeeksi. Puuvillaiset sukat siirtävät huonosti kosteutta eli kastuvat hiotessa, minkä takia ne eivät sovellu retkeilykäyttöön. Merinovillasekoitesukat pysyvät pidempään kuivina ja niiden lämpöarvo on parempi. Jos jalkasi palelevat herkästi, suosittelen tutustumaan lämpöpohjallisiin, jotka löydät esimerkiksi täältä.

 

Ruoanlaitto ja vesihuolto


Pakkanen asettaa omat haasteensa ruoanlaittoon ja vaikuttaa retkikeittimen valintaan. Spriikeitin on näppärä valinta keväästä syksyyn, mutta pakkasilla siinä ei useinkaan teho riitä. Kaasukeitin onkin spriikeitintä tehokkaampi ja niihin on saatavilla erikseen talvikaasua, joiden kanssa pärjää vähintään -15 asteen pakkasiin. Kun pakkaslukemat alkavat olla -20 tai yli, on varmin valinta monipolttoainekeitin.

Olosuhteiden mukaisen keittimen lisäksi tulisi ruoanlaittopaikaksi valita tuulelta suojassa oleva paikka tai vaihtoehtoisesti rakentaa tuulisuojaa itse. Tuuli vie hyvältäkin retkikeittimeltä tehoja ja toisaalta lisää pakkasen purevuutta paljain sormin puuhaillessa. Täältä pääset lukemaan lisää retkikeittimistä.

Hyva retkikeitin

Retkikeittimien lisäksi vaihtoehtona on toki myös avotuli, mikäli reitille osuu luvallisia tulentekopaikkoja. Avotulen sytyttämiseen tulitikut ovat talvella varmempi vaihtoehto, sillä myös kaasusytyttimet saattavat hyytyä kylmetessään.

Energiankulutuksessa tulee ottaa huomioon, että esimerkiksi hiihtäessä tai lumikenkäillessä kulutus kasvaa huomattavasti verrattuna kävelyyn. Energiavaje lisää palelua, joten säännölliset ateriat ovat tarpeen talvivaelluksella.

Mukaan otettava vesi kannattaa laittaa termospulloon, jolloin se pysyy sulana pidempään. Vettä voi myös sulattaa lumesta. Tällöin valitaan lunta mahdollisimman puhtaalta paikalta ja sulanut vesi annetaan kiehua jonkin aikaa, jotta bakteerit kuolevat.

 

Majoittuminen talvella

Yöpymisen suhteen talvellakin löytyy useita vaihtoehtoja. Nukkua voi niin laavulla, autiotuvassa, riippumatossa, kuin teltassakin. Telttojen suhteen varmin valinta on neljän vuodenajan teltta, mutta se ei ole välttämätön.

Majoitetta tärkeämpää on riittävän lämmin vaatetus ja hyvin kylmältä eristävä makuualusta sekä talvikäyttöön tarkoitettu makuupussi. Kovimmilla pakkasilla voi olla tarpeen kaksi makuupussia päällekkäin. Lämpimänä pysymisen suhteen liioittelu on parempi, kuin liian köykäinen varustus. Koska energiavaje lisää palelua, tukeva iltapala auttaa myös yön yli lämpimänä pysymiseen.

Liikkuminen talvivaelluksella

Mukaan otettaviin liikkumisen apuvälineisiin vaikuttaa oleellisesti lumen määrä. Lumettomina tai vähälumisina ajanjaksoina hyvän pidon omaavat talvikengät ovat toimiva valinta. Liukkaita kelejä varten on olemassa pitopohja- ja nastakenkiä. Perinteinen jäykkäpohjainen vaelluskenkä saattaa olla talvella kylmä, sillä jalka ei pääse työskentelemään kunnolla, jolloin se palelee herkemmin.

Kun lunta on paksu kerros, on mukana oltava kenkien lisäksi joko sukset tai lumikengät, jos et halua uuvuttaa itseään umpihangessa rämpimällä. Epätasaisessa tai tiheäkasvuisessa maastossa lumikengät ovat ketterät, kun taas tasaisella hangella metsäsuksilla pääsee huomattavasti joutuisammin. Tuntureissa toimii parhaiten tunturisukset.

Näiden lisäksi on olemassa lyhyitä pitokarvallisia metsäsuksia, toiselta nimeltään liukulumikenkiä, jotka ovat metsäsuksia ketterämmät ja toisaalta lumikenkiä paremman kantavuuden omaavat. Käyttötarkoitus määrittää mikä on paras valinta juuri sinulle. Täältä pääset lukemaan lisää lumikengistä ja metsäsuksista.

 

Talvivaellus ja muut varusteet

Samat reput ja rinkat toimivat tietenkin kesät ja talvet, mutta erityisesti hiihtäessä kannattaa ottaa huomioon, että painava rinkka upottaa hiihtäjän syvemmälle lumihankeen. Toisaalta rinkka saattaa hiostaa selässä, eivätkä märkä paita ja pakkanen ole toivottu yhdistelmä. Erityisesti pidemmälle hiihtovaellukselle ahkio voi olla hyvä ratkaisu. Ahkiossa saa kuljetettua painavamman kuorman vaivattomammin. Ahkion kanssa suosittelen hankkimaan vetovaljaat ja –aisat, jolloin ahkio kulkee sujuvammin perässä.

Talvella valon määrä vuorokaudessa on rajallinen, joten hyvä valaisin vara-akkuineen on tärkeä väline mukaan. Otsalamppu kuuluu retkeilijän perusvarusteisiin, sillä verrattuna taskulamppuun, se vapauttaa kädet esimerkiksi hiihtämiseen tai muuhun puuhailuun. Kovalla pakkasella on plussaa, jos otsalampun akku on irrallinen ja sen saa jatkojohdon kanssa takin sisään lämpimään taskuun. Tällöin akun kesto on parempi. Täältä pääset tutustumaan otsalamppuvertailuuni.

Otsalamppu talvella

 

Lopuksi…

Talvella retkeily ei ole rakettitiedettä, vaikka muutama asia onkin otettava huomioon ennen reissuun lähtöä. Luonnossa talviaikaan liikkumisen voi hyvin aloittaa parin tunnin reippailuilla merkityiltä reiteillä. Kun retkikeittimen käyttö on tuttua, itselle sopiva tapa pukeutua löytynyt ja itsevarmuutta tullut lisää, voi matkaa vähitellen lisätä ja kenties lopulta päätyä yöpymään kirkkaana pakkasyönä tähtitaivaan alla!