Yksin vaeltaminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittua luonnon keskellä, testata omia rajoja ja liikkua täysin omassa tahdissa. Joskus yksin vaeltaminen on ainoa vaihtoehto, jos retkiseuraa ei löydy, tai ohjatut ryhmävaellukset eivät houkuttele. Yksin retkeily vaatii kuitenkin erityistä valmistautumista, sillä turvallisuus, varusteiden toimivuus ja reittisuunnittelu korostuvat entisestään. Tässä artikkelissa jaan tärkeimmät vinkit onnistuneeseen soolovaellukseen.
Suunnittele reitti ja aikataulu huolella
Yksin vaeltaessa huolellinen suunnittelu korostuu eri tavalla kuin porukassa liikkuessa. Vaikka periaatteessa samat asiat tulee olla mietittynä myös ryhmässä liikkuessa, yksin vaeltaessa et saa keneltäkään apua tai lainavarusteita yllättävien tilanteiden sattuessa. Valitse siis reitti, jonka tiedät varmuudella vastaavan omaa kokemustasoasi ja fyysistä kuntoasi. Erityisesti pidemmillä vaelluksilla tulee myös varautua siihen, että saatat joutua viipymään maastossa suunniteltua kauemmin.
Turvallisin valinta yksin vaeltaessa on pysytellä merkityillä reiteillä esimerkiksi kansallispuistojen alueella. Merkityillä reiteillä eksymisen riski on pienempi, tarjolla saattaa olla myös tupia ja kuivakäymälät sekä tulentekopaikat valmiine puineen helpottavat leirielämää. Yksin vaeltaessa saattaa kuitenkin mietityttää esimerkiksi uskaltaako tavarat jättää vartioimatta tai onko tuvassa tilaa, jos on toiveissa sisätiloissa yöpyminen.
Jos taas haluat olla täysin yksin, kannattaa reitti suunnitella merkittyjen reittien ulkopuolelle. Poluttomassa maastossa reittisuunnitelmaa ei määritä tupien tai tulentekopaikkojen sijainnit ja olet vapaa menemään minne ikinä haluat. Silloinkin suosittelen kuitenkin reittisuunnitelman laatimista etukäteen, ja tekemään vähintäänkin alustavan suunnitelman yöpymispaikoista. Majoituspaikat kannattaa valita järven, joen tai lammen ääreltä, jotta vettä on helposti saatavilla ruoanlaittoa ja peseytymistä varten. Ota reittisuunnitelmassa huomioon myös mahdolliset jokien ylitykset ja tee varasuunnitelma, jos vesistön ylitys ei onnistukaan. Ennen lähtöä on hyvä yrittää etsiä ajankohtaista tietoa vesistöjen ylitettävyydestä esimerkiksi luontoon.fi sivulta tai retkeilijöiden suosimilta keskustelupalstoilta.
Mihin tahansa lähdetkin, kerro aina jollekin läheiselle tai ystävälle, minne olet menossa, milloin lähdet ja milloin viimeistään palaat. Pyydä kaveria hälyyttämään apua ellet ilmoita paluustasi sovittuna ajankohtana. Kansallispuistoissa tällaisen ilmoituksen voi monesti tehdä myös asiakaspalvelu/info-pisteelle.
Turvallisuus yksin liikkuessa
Kun liikut yksin luonnossa, olet täysin vastuussa itsestäsi ja juuri siksi turvallisuus on yksinvaelluksella kaiken perusta. Yksin vaeltaessa ei ole toista kantamassa varusteita, jakamassa päätöksiä tai auttamassa, jos jokin menee pieleen. Tämä ei tarkoita, että yksin retkeily olisi automaattisesti vaarallista, mutta se vaatii enemmän ennakointia ja varautumista.
Ensiapupakkaus on ehdoton varuste, mutta yhtä tärkeää on osata käyttää sitä. Kannattaa käydä läpi perustaidot, kuten haavanhoito, nyrjähdyksen sitominen tai palovamman ensiapu, ennen kuin lähdet reissuun. Pienikin tapaturma, kuten kaatuminen liukkaalla kivellä, voi saada aivan toisen mittasuhteen, kun kukaan ei ole auttamassa.
GPS- ja satelliittiviestintälaitteet
Varmista, että sinulla on aina mukana toimiva puhelin sekä varavirtalähde. Harkitse GPS-paikantimen tai hätäviestimen (esim. Garmin inReach) hankkimista, jos suuntaat syrjäisemmille alueille. Hätäviestimellä saat hälytettyä itsellesi apua, myös paikoista, jossa ei kuuluvuutta ole. Jos käytät suunnistamiseen digitaalisia laitteita, suosi sovelluksia, (kuten Karttaselain tai Komoot) joissa reitit voi ladata offline-tilaan etukäteen. Nämä varmistavat, että pysyt kartalla, vaikka kenttää ei olisi.
Suunnistaminen
Myös paperikartta ja perinteinen kompassi kannattaa ehdottomasti pitää mukana, vaikka käyttäisitkin digitaalisia apuvälineitä. Ne ovat ainoa toimivat suunnistusvälineet, jos virta loppuu muista laitteista. Mikäli suunnistustaidot ovat ruosteessa, lähde harjoittelemaan kartan ja kompassin käyttöä esimerkiksi paikallisen suunnistusseuran rasteille tai merkityille vaellusreiteille vaikkapa kansallispuistoon.
Jos kuitenkin käy niin, että huomaat eksyneesi, ennalta määritelty turvasuunta voi pelastaa tilanteen. Turvasuunta on ilmansuunta maastossa, johon lähdettäessä vastaan tulee joku selvä maastonmerkki, kuten joki, tie, rajalinja tai järvi. Joku sellainen, mikä tulee varmasti vastaan oikeaan ilmansuuntaan lähdettäessä ja jonka ohi ei ole mahdollista kävellä huomaamatta. Mikäli kadotat karttasi ja digitaaliset laitteet eivät toimi, voit ottaa suunnan kompassista turvasuuntaan ja saada näin paikannettua sijaintisi.
Valitse varusteesi huolella
Kun kuljet yksin, jokainen varuste on entistä tärkeämpi, kukaan ei lainaa puuttuvia varasukkia tai jaa teltan painoa. Siksi varustevalinnoissa kannattaa panostaa laatuun, keveyteen ja käytännöllisyyteen. Mitä vähemmän kannettavaa ja mitä toimivampia varusteesi ovat, sitä enemmän voit keskittyä itse vaelluksesta nauttimiseen.
Ota vaellukselle mukaan vain tuttuja varusteita, joiden käyttöä olet harjoitellut etukäteen. Jos olet epävarma, kokeile etukäteen telttasi pystytystä yksin, harjoittele keittimen käyttöä ja aja sisään uudet vaelluskengät jo ennen varsinaista reissua. Hyvä valmistautuminen ei ainoastaan lisää turvallisuutta, se myös kasvattaa itseluottamusta ja tekee yksin vaeltamisesta nautinnollisempaa.
Yksin vaeltavan kannattaa suosia kevyitä ja monikäyttöisiä varusteita. Rinkaksi sopii vuodenajasta riippuen noin 65-85 litrainen rinkka. Koska teltan tai retkikeittiöön kuuluvien varusteiden painoa ei voi jakaa kahteen rinkkaan, kannattaa valita mahdollisimman kompaktit ratkaisut. Ruoan voi syödä suoraan kattilasta, jolloin lautanen on turha ja trangian sijasta voi olla järkevää valita pienempi kaasupullon päälle kierrettävä keitin. Valitse kuitenkin keitin, jota pidät varmatoimisena! Halvin kaasupoltin ei välttämättä ole tässä kohtaa paras valinta.
Myös teltan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Yhdelle hengelle suunnatun teltan etuja yksin liikkujalle ovat sen keveys, pieni pakkauskoko ja usein helppo pystytys. Kun ei ole toista auttamassa, teltan pitää olla mahdollisimman yksinkertainen kasata myös väsymyksen, sateen tai hämärän keskellä. Tilaa tulee kuitenkin olla sen verran, että saat myös rinkan sateensuojaan, joko teltan sisälle tai eteistilaan. Myös riippumatto voi olla toimiva vaihtoehto, kunhan alueelle on puita, johon riippumaton saa kiinnitettyä.
Vaikka varusteiden määrä on tarkoitus pitää minimissä, muista pakata mukaan pieni setti korjaustarvikkeita. Tämä voi pitää sisällään esimerkiksi nippusiteitä, ilmastointiteippiä, lankaa ja neulaa sekä palan kangasteippiä/paikkoja. Varaudu siis niin, että saat korjattua esimerkiksi rakoilevan kengänpohjan, repeämän teltassa tai katkenneen rinkan remmin.
Lopuksi…
Soolovaellus on yksi parhaista tavoista kokea luonto omassa rauhassa. Kun aikataulu, reitti ja varusteet ovat omissa käsissä, voit todella kulkea omija polkujasi. Yksin retkeillessä korostuvat huolellinen suunnittelu, turvallisuusajattelu ja toimivien varusteiden merkitys. Jokainen valinta vaelluksella ja reittisuunnitelmassa on sinun käsissäsi, ja kannat vastuun päätöksistäsi. Hyvällä suunnittelulla ja varautumisella vaellus voi kuitenkin olla yksi ikimuistoisimmista kokemuksistasi ja mahtava pysähtyminen omien ajatusten äärelle.
Jos olet vailla kevyttä sooloretkeilyyn sopivaa telttaa, lue myös:
Kevyt teltta retkeilyyn – Esittelyssä 1-2 hengen teltat