Kuivattu retkiruoka on monen vaeltajan ja retkeilijän luottovalinta keveytensä, säilyvyytensä ja monipuolisuutensa ansiosta. Se ei vie paljoa tilaa rinkassa, eikä vaadi kylmäsäilytystä. Silti kuivatut ruoat voivat tarjota maukkaan ja ravitsevan aterian. Tässä artikkelissa opastetaan, kuinka kuivatut ruoat muuttuvat retkillä maukkaiksi aterioiksi. Artikkeli toimii jatkona aiemmin julkaistulle artikkelille retkiruoan kuivaamisesta. Sen pääset lukemaan täältä.
Kun ruoat ovat kuivattu ja pakattu asianmukaisesti rinkkaan, jää jäljelle enää ruoan valmistaminen luonnossa ja se paras vaihe eli niiden nauttiminen. Helpoin tapa toki olisi ottaa mukaan valmiita annospakattuja retkiruokapusseja, joihin lisätään kuuma vesi ja ateria on hetken kuluttua valmis. Nämä eivät kuitenkaan kaikille maistu ja tulevat kalliiksi. Siksipä oma valintani on valmistaa herkulliset ateriat itse kuivaamistani raaka-aineista.
Miksi kuivattu retkiruoka on hyvä valinta vaellukselle?
Ensinnäkin kuivattu ruoka on kevyttä. Kaikki vesi on poistettu, mikä tekee aterioista merkittävästi kevyempiä, kuin vastaavat tuoretuotteet. Tämä on erityisen tärkeää useamman päivän vaelluksilla, joissa kannettavan varustuksen painolla on suuri merkitys jaksamisen ja mukavuuden kannalta.
Toiseksi kuivattu ruoka säilyy hyvin ilman kylmäsäilytystä. Oikein kuivattuna ja ilmatiiviisti pakattuna ruoat säilyvät useita viikkoja ja jopa kuukausia, kunhan ne pidetään suojassa kosteudelta ja auringonvalolta.
Kolmanneksi kuivattu retkiruoka on erittäin monikäyttöistä. Valmistus vaatii vain vettä ja lämmönlähteen, ja ruokia voi yhdistellä, maustaa ja täydentää oman maun ja energiantarpeen mukaan. Oikein suunniteltuna kuivatuista aterioista saa täysipainoisia, ravinteikkaita ja herkullisia aterioita eli juuri niitä, joita kehosi kaipaa pitkien vaelluspäivien jälkeen.
Kuivatun retkiruoan ennallistaminen
Kuivatun ruoan valmistus retkiolosuhteissa on yksinkertaista, kun noudattaa muutamaa perusperiaatetta. Tärkeintä on varmistaa, että käytettävissä on riittävästi puhdasta vettä ja toimiva keitin tai muu lämmönlähde. Suurin osa kuivatuista ruoista tarvitsee kypsyäkseen joko keittämistä tai liotusta tai näiden yhdistelmää.
Ennallistaminen tarkoittaa kuivattujen ruoka-aineiden palauttamista alkuperäiseen, käyttövalmiiseen muotoonsa liottamalla niitä vedessä. Tämä vaihe ei ole aina välttämätön, mutta se nopeuttaa kypsennystä ja parantaa erityisesti rakenteeltaan tiiviimpien ainesten, kuten palkokasvien, kovempien juuresten tai kuivatun lihas suutuntumaa. Kiinteiden ainesten ennallistamiseen käytettävä aika vaihtelee puolesta tunnista pariin kolmeen tuntiin. Jauhemaiset ainekset ovat valmiita kuumennettavaksi lähes saman tien.
Kätevä apu ennallistamiseen on ruokatermari, johon kuivien raaka-aineiden päälle kaadetaan vettä sen verran, että ne juuri peittyvät. Termariin tulee jäädä tyhjää tilaa, sillä ainekset turpoavat liotuksen aikana. Vaihtoehtoisesti voit tehdä saman vesitiiviissa uudelleen suljettavassa pussissa tai muussa tiiviissä astiassa.
Retkiruoan valmistuksen periaatteet
Varusteet: Retkiruoan valmistukseen riittää yleensä varsin yksinkertainen varustesetti eli kevyt kattila tai ruokatermos, retkikeitin, sekä lusikka tai lusikka-haarukka yhdistelmä. Lisäksi tarvitset vettä.
Kuivamuona on hyvä säilyttää joko uudelleensuljettavissa minigrip-pusseossa tai kevyissä vakuumipusseissa, joista ateria-ainekset on helppo kaataa suoraan kattilaan tai liottaa valmiiksi ennen kypsennystä.
Esivalmistelut: Kotona kuivausvaiheen jälkeen ruoka kannattaa annostella valmiiksi annospusseihin. Näin jokainen päivän ateria on helposti saatavilla ilman tarvetta mittailuun tai lajitteluun retkellä. Esimerkiksi aamiaisen, lounaan ja päivällisen voi pakata erivärisiin tai merkattuihin pusseihin. Pussin kylkeen voi valmiiksi kirjoittaa arvion tarvittavan veden määrästä. Jos ateria sisältää pidempää liotusta vaativia aineksia, voi ne laittaa vielä omaan pieneen pussiinsa.
Kypsennystavat: Kuivatut ruoat voi valmistetaan joko kaatamalla kiehuvaa vettä ruoan päälle ja hauduttamalla ruokatermarissa, tai keittämällä miedolla lämmöllä muutamia minuutteja. Joitakin ruokia, kuten viljapohjaisia puuroja tai esikypsennettyjä pastoja, voi liottaa myös kylmässä vedessä etukäteen. Tämä säästää polttoainetta lyhentämällä keittoaikaa.
Yksi näppäräksi todettu tapa on laittaa valmiiksi ruokatermariin kuuman veden kera seuraavaksi vuorossa olevan aterian ainekset, eli esimerkiksi aamulla lounasaineet, jolloin ruoka odottaa valmiina lounastauolla. Tämä ei tosin aivan kaikille aterioille sovi, sillä esimerkiksi pasta voi muussaantua liikaa 2-4h tuntia hautuessaan. Muille pataruoille riisipohjaisilla aterioille tai kuivatuille sosekeitoille tämä toimii hyvin.
Kuinka paljon vettä tarvitaan ruoan valmistamiseen?
Oikean vesimäärän arviointi helpottuu kokemuksen kautta, mutta joitakin nyrkkisääntöjä on hyvä pitää mielessä. Useimmiten kuivattu ruoka palautuu alkuperäiseen kokoonsa noin 1:1–1:2 kuiva-aineen ja veden suhteella. Jos ruoka sisältää paljon nestettä imeviä ainesosia kuten viljaa, papuja tai kasviksia, on hyvä lisätä vettä hieman reilummin.
Erilaiset ruokalajit ja niiden veden tarve
-
Puurot ja vellit: 1 dl kuivattuja hiutaleita + 2 dl vettä
-
Keitot ja pataruoat: 1 dl kuivattua ainesta + 1,5–2 dl vettä
-
Pasta- ja riisipohjaiset ruoat: 1 dl kuivattua + 1–1,2 dl vettä
Kotona tehtyihin kuivaruokapusseihin voi merkitä valmiiksi vesimäärän, joka tarvitaan juuri kyseisen aterian valmistukseen. Tämä vähentää arpomista retkellä ja tekee valmistuksesta sujuvaa myös väsyneenä tai huonoissa olosuhteissa. Halutessaan mukaan voi ottaa kevyen mitta-astian, tai käyttää monikäyttöisiä välineitä kuten juomapulloa tai keittimen kattilaa mittayksikkönä.
Ruokaa retkikeittimellä
Retkikeittimellä voi valmistaa ruoan aina, myös metsäpalovaroituksen aikana tai kun reitillä ei ole merkittyjä tulentekopaikkoja. Retkikeittimet ovat helppokäyttöisiä, nopeita ja nykyään myös kevyitä kantaa mukana.
Retkikeittimet toimivat joko spriillä, kaasulla tai polttoaineella, kuten bensiinillä tai petrolilla. Keittimen valinnassa kannattaa ottaa huomioon, miten monelle ruokaa valmistat, millaisissa olosuhteissa (lämpötilat ja tuulen määrä) ja tarkistaa keittimen paino. Eri keitintyyppeihin voit käydä tutustumassa artikkelissani retkikeittimistä.
Retkikeittimellä ruoan valmistaminen onnistuu siihen tarkoitetussa kattilassa tai paistinpannussa, samoilla periaatteilla kuten kotioloissakin. Osassa pannuista on non-stick-pinnoite, mikä vähentää ruoan tarttumista astiaan. Retkikeittimen etuna verrattuna avotuleen on, että liekin tehoa pystyy monissa malleissa hyvin säätelemään.
Vaikka retkikeitin on paloturvallisempi kuin nuotio, tulee senkin kanssa olla huolellinen. Retkikeitin tulee asettaa tukevasti tasaiselle alustalle. Joskus maa keittimen alla kuumenee huomattavasti ja esimerkiksi kuiva lehtiaines saattaa syttyä palamaan. Hyvä paikka retkikeittimelle ja tasainen kallio tai hieman kostea maaperä.
Retkiruokaa nuotiolla
Tulenteko on sallittua vain luvallisilla tulentekopaikoilla tai metsänomistajan luvalla, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Tulenteko ei siis ole jokamiehenoikeus. Nuotio vaatii suurempaa huolellisuutta, kuin retkikeitin ja se tulee aina sammuttaa huolellisesti esimerkiksi runsaalla vedellä. Jos nuotio tehdään merkityn paikan ulkopuolelle, siitä ei saisi jäädä pysyviä jälkiä luontoon. Kovan sateen jälkeen nuotion tekeminen kostuneista puista on silkka mahdottomuus eli varasuunnitelma on aina hyvä olla.
Hyviä puoliakin nuotiosta toki löytyy retkikeittimeen verrattuna. Se on tunnelmanluoja, kylmillä ilmoilla lämmittää ja myös valaisee. Avotulella voi kokata kattiloiden ja pannujen lisäksi myös loimuttamalla tai kuumien kivien päällä. Vaikka kantaisit retkikeitintä mukana, tuo nuotio mukavaa vaihtelua kokkailuun.
Retkiruokailuvälineet
- 1-2 lusikka-haarukkaa eli luhaa
- Kuksa tai kannellinen muki (jos haluaa juoman pysyvän kauemmin kuumana)
- Syvä lautanen ellet syö suoraan kattilasta
- Retkikeitin (jos et laske kaikkea nuotion varaan)
- Polttoainetta retkikeittimeen
- Tulitikut vesitiiviisti pakattuna ainakin kahdessa eri paikassa
- Retkikirves, jos käytät avotulta
- 1-2 kattilaa ja paistinpannu (joissain malleissa kattilan kansi on samalla paistinpannu)
- Halutessasi kahvinpannu
- Puukko
- Kauha tai paistinlasta, tai voit myös käyttää sekoittamiseen luhaa
- Tarvittaessa vispilä esim. perunamuusijauhetta tai lettutaikinaa varten
- Ruokatermos tai muu tiivis astia ruokien liottamiseen
- 1-3 vesipulloa
- Tiskiharja, biohajoavaa pesuainetta ja halutetessasi kuivausliina/-harso
Hyvästä hygieniasta kannattaa pitää huolta, jotta välttyy vatsataudeilta reissun aikana. Vaelluksille kannattaa ottaa mukaan vain hyvin säilyviä ruoka-aineita. Kuten jo tiedät, kuivatut ruoat säilyvät hyvin, mutta nekin voivat pilaantua kastuessaan. Säilytä siis kuivatut raaka-aineet vesitiiviissä pusseissa tai astioissa.
Jos otat mukaan tuoreita ruokia, syö ne ensimmäisenä. Erityisesti liha- ja maitotuotteet ovat herkkiä pilaantumaan ja varsinkin kesäaikaan niiden mukana kantamista ilman kuivaamista tai asiallista kylmäsäilytystä, en suosittele.
Liha- ja maitotuotteista parhaiten säilyvät mm. meetvursti, palvikinkku, sulatejuusto, pastöroidusta maidosta valmistetut juustot, maitojauhe, liha- ja kalasäilykkeet sekä tietenkin kuivatut ruoka-aineet. Vesi, jota käytät ruoanvalmistuksessa, tulee olla puhdasta. Jos et ole varma vedenpuhtaudesta, keitä sitä ensin muutama minuutti tai puhdista suodattimella.
Muista käsipesu erityisesti, jos kädet ovat multaiset sekä raa´an kalan tai lihan käsittelyn jälkeen. Suurin osa bakteereista kuolee 60 asteessa, joten ruoka kannattaa kuumentaa huolella. Varminta on kuumentaa ruoat kiehumispisteeseen. Jos ruokaa jää yli, pyri jäähdyttämään se nopeasti. Jäähdyttämistä nopeuttaa, jos laitat ruoan vesitiiviiseen astiaan ja upotat hetkeksi kylmään veteen tai lumihankeen.
Muista myös tämä
Myös metsän eläimiä voi kiinnostaa ateriasi. Säilytä ruokasi siis niin, ettei hiiri, myyrä tai linnut pääse niihin käsiksi. Ruokapussin voi ripustaa esimerkiksi puun oksaan, jolloin maassa liikkuvat eläimet eivät pääse syömään eväitäsi. Tiivis ja vahvasta materiaalista valmistettu säilytyspussi pitää myös ruoan tuoksut sisällään, jolloin se ei enää eläimiä kiinnosta. Tähän tarkoitukseen sopii mainiosti vesillä liikkujien suosimat vedenpitävät kuivapussit.
Lopuksi…
Kuivatun ruoan valmistaminen retkellä on yhdistelmä sopivasti suunnitelmallisuutta, oikeanlaisia välineitä ja vähitellen karttuvaa käytännönoppis . Kun perusasiat ovat hallussa, ruoanlaitto onnistuu helposti missä tahansa maastossa. Itse kuivattu ruoka ei ole pelkästään kevyttä ja hyvin säilyvää, vaan myös täysin omien makumieltymysten mukaan suunniteltavissa ja ravitsevaa.
Valmistustavat voi mukauttaa olosuhteiden mukaan: joskus ruoka hautuu termoksessa polttoainetta säästäen, toisinaan kuuma ateria syntyy nopeasti suoraan keittimellä. Yksi retkikokin tärkeimmistä taidoista onkin tilanteen mukaan sopeutuminen.
Kun vatsa on täynnä lämmintä ja ravitsevaa ruokaa, on paljon helpompi nauttia siitä, mitä varten olemme lähteneet matkaan Nauttimaan luonnon rauhasta, liikkumaan ja kenties pysähtymään arjen kiireiden keskellä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: